Opiskelijoiden sosiaalietuuksiin tehtiin merkittäviä muutoksia viimeksi vuonna 2017, jolloin opintorahaa leikattiin neljänneksellä, opintolainan valtiontakausta nostettiin 250 eurolla sekä siirrettiin opiskelijat yleisen asumistuen piiriin (Yle 28.9.2023). Tällöinkin opintotuen määrä nousi kokonaisuudessaan, jonka lisäksi muutokset asumistukeen lisäsivät huomattavasti opiskelijoiden käytettävissä olevia varoja asumiseen.

Jo pidemmän aikaa kiinnostus opiskelija-asunnoissa on ollut yksiöissä, mutta etenkin vuoden 2017 uudistuksen jälkeen yksiöiden suosio on noussut merkittävästi, kun yhä useammalla opiskelijalla on varaa yksiöön soluasunnon sijasta (Suomen Vuokranantajat 13.4.2022). Aiempi opintotuen asumislisä ei usein suuruudeltaan tätä mahdollistanut.

Toisin sanoen, kun tuen maksimimäärä nousi noin 200 eurosta muutoksen aikaan yksin asuvalle parhaimmillaan, tai pahimmillaan, yli 400 euroon, näkyi tämä suoraan vuokra-asuntomarkkinoilla. Ja miksipä ei: jos valtio maksaa asumiskustannuksistasi jopa 80 prosenttia, voi hieman kalliimpikin asunto ruveta kiinnostamaan.

Nyt hallitus esittää opintorahan indeksikorotusten jäädyttämistä vuoden 2023 tasolle määräajaksi vuosille 2024–2027 sekä yleiseen asumistukeen muutoksia. Kuitenkin samalla nostaen opintolainan valtiotakauksen määrää peräti 850 euroon, jälleen siis nostaen kokonaisuudessaan opintotuen suuruutta.

Totuus kuitenkin on, että koulutus on investointi omaan tulevaisuuteen. Akavan 2.9.2019 julkaiseman artikkelin mukaan ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneen elinkaaritulot ovat keskimäärin 957 000 euroa. Ollen lähes 300 000 euroa enemmän kuin ammatillisen keskiasteen tai pelkän ylioppilastutkinnon suorittaneen. Siksi opintotuen muuttaminen lainapainotteisemmaksi samalla heikentäen asumisen tukia hieman, on vain loogista. Lainapainotteisuus antaa opiskelijalle muutakin aihetta opintosuunnan valitsemiseen kuin vain alan mielekkyyden: kuinka työllistyn tältä alalta ja kuinka pystyn maksamaan lainani takaisin? Kun veronmaksajat tarjoavat ilmaisen koulutuksen, olisi suotavaa, että se käytettäisiin tehokkaasti.

Asumisen tuen muutokset taas kannustavat tutkimaan edullisempia asumisen muotoja, kuten esimerkiksi soluasumista. Jokaiselle opiskelijalle oma yksiö kaupungin keskustasta ei ole mikään ihmisoikeus.

Mutta saavutetuista eduistahan ei luovuta. Kun vastikkeettoman rahan määrä ei enää nousekaan joka vuosi, ja valtio ei maksakaan Helsingin keskustan yksiön vuokrasta kuin vain enää 70 prosenttia, voi siitä jo nousta barrikadeille ja mennä yliopistolle istuskelemaan.

Kelan mukaan asumistuki Helsingissä on muutosten jälkeen enintään 394,10€/kk ja opintoraha 279,38€/kk yksin asuvalle lapsettomalle. Opintolainan valtiontakaus 850€/kk. Kaupan alan TES kertoo minimipalkaksi tälle vuodelle 11,49€/tunti. Kohtuullisena työmääränä pitäisin ainakin neljää kokonaista työpäivää kuukaudessa opintojen ohella, eli toisin sanoen 367,68€/kk.

Yhteensä 1891,16€/kk. Eiköhän sillä nyt pärjäile.