Vaikka Suomessa on WHO:n tilastojen mukaan eniten hoitajia asukaslukuun nähden koko EU:ssa, kärsimme silti hoitajapulasta. Väestön ikääntyminen aiheuttaa leijonanosan tästä lisääntyvästä hoitotarpeesta, johon yhteiskunta ei näytä kykenevän vastaamaan. Tähän hoitajapulaan ammattiyhdistykset ovat tarttuneet kiinni ja esittäneet ratkaisuksi alan houkuttelevuuden lisäämiseen suuriin palkankorotuksiin tähtäävää palkkaohjelmaa, jossa maksettaisiin peruskorotusten päälle vielä ylimääräinen 3,6 % korotus vuosittain.

Koronakriisin aikana työmäärä sairaaloissa lisääntyi paljon, ja toisaalta rahaa jaettiin ennätyksellisiä määriä keskuspankkien toimesta. Eli olosuhteet palkankorotusten vaatimiselle ovat nyt optimaaliset.

Paitsi että julkinen sektori on ehkä huonoin työnantaja, keltä näitä pyytää. Valtiovarainministeriö arvioi, että valtion alijäämä tulee seuraavien vuosien aikana olemaan järjestäen vähintään yli kuusi miljardia euroa vuosittain. Voisi siis argumentoida, että työnantajapuolella ei vain yksinkertaisesti ole varaa maksaa näitä ylisuuria palkankorotuksia, joita hyvin todennäköisesti myös muut kuntasektorin työntekijät tulisivat vaatimaan tasapuolisuuden nimissä.

Ammattiyhdistysten mukaan yksi syy hoitajapulaan on työn vaativuuden ja palkkauksen epäsuhta. Heitän villin ajatuksen ilmoille: entä jos ongelmaa voitaisiinkin ratkaista miljardien eurojen sijaan toisesta päästä työn kuormittavuutta vähentämällä. Toisin sanoen tehokkuutta kasvattamalla.

Espoossa Kilon terveysasemalla sekä myös täällä meillä Urjalassa on tehty rohkeita kokeiluja jonojen lyhentämiseksi sekä työolojen parantamiseksi. Näissä uudistuksissa ruohonjuuritason henkilökunnalle on annettu vapaat kädet suunnitella ja parantaa terveysaseman toimintamalleja. Yksinkertaisilla muutoksilla saatiin Espoossa lyhennettyä jonot kiireettömässä hoidossa kolmesta kuukaudesta pariin päivään, ja Urjalassa lähes kahden kuukauden jonot keskimäärin alle kahteen viikkoon.

Tietenkään pelkästään puhelinpalveluiden hiomisella ei voida ratkaista koko ongelmaa. Mutta nämä esimerkit kertovat laajemmasta ongelmasta alalla: huonoista johtamistavoista. Vanhoista toimintatavoista pitää kyetä irroittautumaan, sekä tuoda prosessien optimointiin käytännön tekemisestä vastaava henkilökunta mukaan.

Valtiovarainministeriö on arvioinut esitetyn hoitajien palkkaohjelman hintalapuksi 3,7 miljardia euroa per vuosi. Samaan aikaan ollaan toteuttamassa sote-uudistusta, jonka siirtymävaiheen muutoskustannuksiksi on povattu pelkästään noin kaksi miljardia euroa.

Sekin on tietysti arvovalinta investoida hoidon sijasta hallintoon.