Vuonna 2023 toimintansa aloittanut hyvinvointialuejärjestelmä ei ole paras mahdollinen tapa järjestää sotepalvelut Suomessa, mutta sillä mennään nyt toistaiseksi. Siksi on mielestäni tärkeää, että aluevaltuutetulla on näkemyksiä kehittämiseen niin mikrotasolla hyvinvointialueissa kuin myös makrotasolla itse järjestelmän kehittämiseen.

Mikrotasolla tulisi aivan ensimmäisenä tarkastella, kuinka palvelut oikeasti järjestetään terveyskeskuksissa ja sairaaloissa. Sanon tämän siksi, koska Urjalassa niin tehtiin vuonna 2020. Silloisen terveyskeskuksen väelle annettiin käytännössä vapaat kädet suunnitella uuden asiakkaan hoitoketju puhelinsoitosta lääkärin vastaanottoon asti.

Ja kuinkas kävikään? Jonot kiireettömässä sairaanhoidossa lyhenivät yli 40 vuorokaudesta keskimäärin 3–15 vuorokauteen. Kaikki tämä pelkästään tehtävien uudelleenjärjestelyillä sekä fiksummalla johtamisella. Lisäksi jo silloin hyväksi havaitusta omalääkärimallista päätettiin pitää myös kiinni. Eikä tähän käytetty juuri muita resursseja kuin hoitajien ja lääkärien omaa osaamista.

Samankaltaista toimintatapojen muuttamista ja parantamista pitäisi tehdä koko Pirkanmaan hyvinvointialueen laajuudella.

Palvelut tulisi rakentaa alhaalta ylöspäin, jotta asiakas saadaan nopeasti ilman pompottelua hoitoon. Ei ylhäältä alaspäin, ja uusia hallinnon rakenteita sekä johtajavirkoja keksien.